Haluamme minimoida epidemian aiheuttamat vahingot ja maksimoida mahdolliset hyödyt. Nopeat käytännön ratkaisut ovat todennäköisesti teknisesti yksinkertaisia tai ne hyödyntävät jo olemassa olevaa teknologiaa. Jotkut ratkaisut saattavat tarvita pitkäaikaista kehittämistä, eivätkä siten auta meneillään olevaa koronakriisiä, mutta ne voivat silti olla hyödynnettävissä tulevissa pandemioissa tai kausiepidemioissa. 

Seuraavassa on keksitty esimerkki ratkaisun vaiheista. 1. Havaintona on se, että joku aivastaa kaupan kassalla. 2. Tarve havainnon taustalla voisi olla esim. tapa estää pisaratartunta asiakkaasta kassatyöntekijään, jotta infektioiden määrä ruokakaupoissa vähentyisi. 3. Joku keksii ratkaisuksi,että pleksilasin voisi asettaa asiakkaan ja kassan väliin. 4. Olemassa oleva yritys tai uusi toimija aloittaa pleksisuojien valmistamisen ja markkinoinnin suomalaisiin kauppoihin. (Huom! Pleksilasiratkaisu on jo keksitty ja toteutettukin monessa kaupassa; tässä hankkeessa etsimme uusia havaintoja ja kehitämme niihin perustuvia ratkaisuja tutkimustietoon pohjautuen).

Havainnot voivat koskea myös terveyspalvelujen ilmiöitä, palvelusektorin toimintaa,riskikäyttäytymistä, viestintää, työelämää, harrastuksia tai mitä tahansa muuta sellaista inhimillistä toimintaa, joka voi olla merkittävä koronavirusepidemian vaikutusten kannalta. 

*Normaalisti Biodesign toimii siten, että 3–4 hengen työryhmä tekee itse havaintoja sairaalassa kuukauden ajan. Tyypillisesti tässä ns. immersiojaksossa kirjataan n. 250 havaintoa, joista työryhmä muodostaa noin 100 tarvelausetta. Näistä työryhmä valitsee tärkeimmät ja pyrkii kehittämään teknisen ratkaisun yhteen niistä. Prosessi kestää vajaan vuoden ja onnistuessaan tuottaa kaupallistettavan ratkaisun. Korona-Biodesign viedään kuitenkin läpi erittäin nopeasti. Havaintojen tekijät, niiden analysoijat ja ratkaisujen kehittäjät ovat pääosin eri henkilöitä. Ratkaisut pyritään viemään käytäntöön viipymättä. Lisätietoja: www.biodesignfinland.fi